Matkalla pohjoiseen...

Tiimistä Timi ja Marko ottivat mukaan Matin ja lähtivät kohti pohjoista. Päämääränä oli karu, mutta kaunis Inarinjärvi. Sen lisäksi on tarkoitus vetää yksi päivä Nitsijärvellä. Päivittäin tulee rapsaa ja kuvia, siis mikäli kännykät pelittää, jota kyllä epäilen.

Tätä kirjoittaessa ollaan tauolla Sodankylässä, syömässä kuulussa A'la Riestob pizzeriassa.

Äsken ostettiin luvat paikalliselta Nesteeltä, ja sieltä tuo kuva..

Lauantai 16.06.2012

Team Jahva Boisin Timi oli tulossa kaverinsa Ollarin kanssa Tenolta kalasta ja päättivät tehdä pysähdyksen Raahessa. Ohjelmaan otettiin uistelureissu lohen perään, kun Ollari ei ollut aiemmin sellaista tehnyt vetouistelemalla merellä.

Lauantaiaamuna lähdettiin ajamaan kohti Karjulaa ja Nahkiaisten seutua. Loppujen lopuksi veto aloitettiin läheltä Nahkiaista. Timi ohjasi ja Marko neuvoi Ollaria plaanariin ja takilaan uistimen laittamista. Kamppeet saatiin vetoon ja noin tunnin vetämisen jälkeen 25 jalassa ollut takilavapa notkahti ja laukesi. Eiku vapa käteen ja väsyttelemään. Virkun tuntoinen kala käväisi pari kertaa veneen vieressä, huudattaen taas räikkää. Viimeisellä kerralla lohi yritti tosissaan vastustella pohjasta ylös nostamista. Kerran sai pumpattua siimaa, kaksi metriä meni takaisin. Noin vartin väsyttelyn jälkeen haavittiin kala. Veteen ja veneen pohjalla kiemurrelellessa kala näytti nousukkaalta, joten pappia tarjottiin. Sitten kun kala oli reporankana veneen pohjalla alettiin miettimään, että onkohan tämä kuitenkin talvikko vaiko eikö tämä ole. Kyllä se nousukkaaksi sitten katsottiin, kun ei se nyt mitenkään kamalan laiha ollut suhteessa pituuteen. Veret pois ja laatikkoon. Ja kuin muiden kanssa viestiteltiin, kuulosti siltä, että kyllä se nousukas oli ja näin kolmen vuoden tyhjän vetämisen (merilohen pyynnissä) jälkeinen apina katosi noin 95 cm ja 8,3 kg lohen myötä. Netistä yriteltiin vielä katsella tuota talvikkotaulukkoa, mutta eihän siellä mitään kenttää ollut, kun oltiin niin kaukana.

Loppupäivä meni tärppiä odotellessa ja noin 10 m/s nousseen tuulen tekemässä aallokossa keinuessa. Päätimme päivän ajoissa, kun keli alkoi olla jo vähän kiikun kaakun, onko enää kivaa. Eli rantaan ja pizzalle Alto Mareen, nam.


En tiedä sitten, onko tällä talvikkokeskustelulla ollut vaikutusta siihen, että alkoi yleensä epäilemään, onko tämä talvikko. Nyt sitten kotosalla netistä katsoessa tuota taulukkoa, jonka myös tähän liitteeksi laitan, niin onhan tuo vähän kevyehkö tuohon pituuteen. On totta, mitä netissä puhutaan tästä tunnistamisen vaikeudesta. Veteen se on kyllä melkein mahdotonta, varsinkin näiden kirkkaiden kalojen kanssa.

Summa Summarum Finnmaster -Lohikuninkuus

Team Jahva Bois lähti Kokkolaan kippari mukanaan. Tiimiä täydensivät Matti Kuusiniemi Raahesta ja Ville Hostikka Oulusta, tai tarkemmin Lappeenrannasta. Menimme Tankariin perjantai-iltana myöhään, ollen perillä vähän ennen puolta yötä. Avaimen saimme Tankar-Cafen pitäjältä Essiltä.

Kävimme viemässä tavarat majoitustiloihin ja sen jälkeen takaisin satama-alueelle, jossa olikin leppoisa tunnelma. Veneestä toiseen kierreltiin ihmettelemässä ja tarkastelemassa ottipelejä (satamavärejäkö??), sekä tietysti puhuttamassa tuttuja, ja tekemässä uusia. Myöhään sitten pääsimme unten maille ja valmiina aloittamaan seuraava päivä.
 

Aamu valkeni mukavan tyvenenä. Heräsimme klo 8, koska klo 9 oli kipparikokous ja tarkoituksemme oli laittaa kalastusvälineet kuntoon, eli raksit ja houkutuslevyt paikoilleen. Marko kävi välillä kipparikokouksessa, jossa Juha Hassel kertoi tarpeelliset tiedot lähellä suoritetuista ammunnoista ja muutenkin kävi läpi aikatauluja. Eipä noita selkeämmin olisi voinut kertoa. Klo 9.30 jälkeen pääsimme matkaan kaikki valmiina. Kaikkiaan 31 venekuntaa lähti yrittämään hopeatorpedoa.

Ajoimme ensin tuohon rantapenkan lähelle ja siitä edelleen kohti etelää. Kun saimme vehkeet vetoon, aloimme nauttia aamiaista. Aamiaisen jälkeen alkoi pikkuhiljaa kuulua vhf:stä ja tutuille soitellessa, että lohia on noussut. Alkoi polte siitä, että josko meidänkin veneeseen. Pitkin päivää viestiä tuli, että kaloja nousi. Ei kylläkään meidän veneeseen. Jonkin verran näkyi täkyparvia, mutta ei sellaisia lohen hajoittamia, joita niiden olisi pitänyt olla. Illalla varusteet ylös ja katsomaan, että kuinka paljon niitä lohia loppujen lopuksi nousi. Tällöin keli oli noussut sen verran, että sääpalvelusta katsottuna se oli 7 m/s. 

Satama oli tullessamme lievästi sanottuna täysi, kun siellä oli kisoihin osallistuvien lisäksi myös paljon viikonlopun viettäjiä. Mutta sopu sijaa antaa ja kalamiesillastakin jo tutuksi tullut Osku lupasi, että pääsemme hänen kylkeensä kiinnittymään. Lupasimme lähteä aamulla ajoissa, ettei hänen vesille lähtö kovin paljon meistä myöhene. Odottelimme tovin kohta alkavaa punnitusta. Punnituksessa framille tuotiin paljon, kisailijamäärään nähden todella paljon lohia, yhteensä 15 kpl. Lohet menivät 11 venekuntaan, eli tuplamiehiä oli useampi. Suurimmat lohet painoivat rapian alle 15 kg, painon ollessa äkkiä arvioiden jossain kympin lähellä. Kisassa sai tuoda punnitukseen vain kaksi lohta. Ensimmäiset kahden lohen tuojat olivat tulleet rantaan jo klo 15, ja kertoivat harrastavansa ensimmäistä vuotta lohenuistelua. Ei huono alku uistelu-uralle.

Punnituksen jälkeen alkoi sitten illanvietto. Kävimme ensin majoituksessa hakemassa saunakamppeet, sillä kisan järjestävä seura tarjosi saunan. Mukaan piti ottaa tietysti vähän juotavaa, ja sen jälkeen satamalle takaisin. Kävimme ensin maksamassa majoituksen ja sen jälkeen lähdimme juttelemaan muiden venekuntien kanssa ja tutustumaan muiden varusteluihin. Satamassa on kuitenkin loistava tilaisuus nähdä, mitä ja miten muut ovat laitteita/varusteita laittaneet. Ja tietysti samalla vaihdettiin kuulumisia ja keskusteltiin lohenuistelusta yleensä. Siinä aika vierähtikin ja oli aika lähteä saunaan.

Sauna oli iso, sinne mahtui pitkä rivi raavaita miehiä. Mutta kuten paikan pitäjä, Essikin asian sanoi, kiuas oli vähän liian pieni isolle porukalle, joka vaihtuu koko ajan. Mutta tästä huolimatta löylyt olivat makoisat ja tekivät hyvää pitkän päivän jälkeen. Pari tuntia vierähti nopeasti. Sitten kuultiinkin jo, että seura (Kokkolan vetouistelijat) tarjoaa myös kalasopan. Ja mikäs sen mukavampaa kuin mennä valmiiksi keitetyn sopan ääreen. Sopan lisäksi kaloja saaneet paistoivat hiilillä perkauksesta jääneitä ruoto-osia, ja olipas se kyllä maukasta. Voin suositella, erittäin hyvän makuinen keino käyttää ihan kaikki kalasta. Ruuan jälkeen turistiin vielä tovi nuotion ääressä, kunnes oli aika lähteä nukkumaan. Mielenkiintoisia asioita kuultiin, mutta niistä sitten, kun pilotit on ohitse. Aamulla oli kello herättämässä klo 6.

Aamusta päästiin aika nopeasti taipaleelle. Oskukin odotteli jo satamasta pääsyä. Edellisillan veneissä vierailujen ansiosta meillä oli vähän enemmän pelipaikkoja tiedossa ja sinne sitten suunnattiin. Veto päälle ja sen jälkeen alettiin taas aamiaiselle. Täkyparvia näkyi tasaiseen tahtiin melkein aina, kun penkkaa kopastiin. Tuollaista reilun 40 metrin "kanjonia" sahattiin edestakaisin ja välillä matalan puolelta kopaisten. Mutta hiljaista oli lohirintamalla, kun parvet olivat sellaisia tasaisia, ei hajonneita.

Noin yhden jälkeen alkoi sitten vähän ripsiä vettä ja piti laittaa kuomu katteeksi. Juuri kun saimme kuomun kiinni, kantautui korviin sulosointu, räikkä huusi. Kuomu auki ja vapaan kiinni. Ulommainen vk:n levyllä ja varmaankin vk:n raksilla (ei ihan varmaan) varustettu salakka oli kelvannut ja nyt lohi kyyditsi kelkkaa suoraan kohti veneen taustaa. Lohi pysähtyi hetkeksi ja ehdittiin ihan vähän kelata sisäänkin, kunnes taas räikkä alkoi uudestaan huutaa ja siimaa pakeni kelalta. Kohta lohi kuitenkin pysähtyi. Alkoi sisään kelaaminen ja vastus tuntui yllättävän kevyeltä. Huomasimme, että täällähän on useampia pikkuplaanareita-varusteita samassa nipussa. Ja niinhän siinä kävi, ettei siellä enää ollut mitään kalaa, vaan kun saimme sotkut selväksi, tuli veneeseen vain vk:n kromi-sini-pinkki pikku levy. 0,56 mm:n tapsi oli mennyt poikki. Ei ihan käynyt kuin joskus jollekin on käynyt pitkän vetämisen jälkeen, että oksennus on tullut, mutta kyllä täytyy myöntää, että ohuesti harmitti. Tuota karkuutusta mietittiin loppuaika, kunnes klo 15 piti olla vehkeet ylhäällä. Ylösnostamisen aikana huomasimme, että yhteen täkyyn oli käyty tekemässä kylkeen hampaanjäljet, mutta eipä ollut tarttunut ei.

Matka kohti rantaa alkoi. Ja kyllä oli hiljaisia poikia veneessä. Ajoimme suoraan Trullevin satamaan, josta soitimme kisan järjestäjälle, ettei meillä ole kalaa ja tulemme tuomaan rikan myöhemmin. Tuolloin alkoi satamaan jo sen verran paljon, että kävimme vain viemässä rikan ja vaihtamassa pari sanaa tuttujen kanssa ja sitten kotiin päin.

Jos tätä voisi lyhyesti kuvata, niin hieno tapahtuma. Hieno niin kalan tulon suhteen kuin puitteidenkin. Porukkaa oli mukavasti ja illalla ainakin näytti olevan avoin ilmapiiri, paikkoja kerrottiin ja jopa kartalta näytettiinkin. Tuli uusia tuttuja ja vanhojakin tuli morjenstettua. Tapahtuma oli kyllä hyvin järjestetty ja tapahtumassa oli rento ilmapiiri. Vesilläkin jopa huudeltiin kaloista, joten sekin aina vähän lämmitti, kun tiesi, että siellä on kalaa ja voi olla, että kohta pärähtää. Se kyllä tuli todetuksi, että kyllä tuo seutu on peltimiesten valtakuntaa. Ei siellä tainnut olla kuin me ja oliko joku toinen, joka veti raksia. Oliko tuo sitten kalattomuutemme salaisuus, en tiedä. Pitää kuitenkin vielä kokeilla täällä Raahessa raksilla, ja jos muut saa ja me ei, niin sitten varmaan voi olla tuon pellin vuoro siirtyä meidänkin vapoihin. Mutta vain täällä pohjoisessa, Ahvenanmaalla luotto raksiin on vielä kova.

Vihdoinkin

Ei kuitenkaan ylös asti, vaan siiman tapsi poikki. Pikku-vk kromi-pinkki-sininen ja sulttaani vk-pää. Pari hyvää syöksyä ja sen jälkeen pois. Arvaa harmittiko.... Onneksi pätkä videota muistuttamassa.

Vierestä viedään

Kalaa näyttäisi olevan liikkeellä edelleen. Taas olemme peliaikoilla harrastamassa Paavo Siniluodon lanseeraamaa "lohislalomia", kun vierestä viedään. Kaksi kalaa lähti vierestä. Kaikkiaan on tietoa puolesta kymmenestä lohesta, isoimpina n. 13kg ja 10kg.
Kelikin on tyyntymään päin, joten mikäs täällä on ollessa. Lohi kyllä kruunaisi reissun, joten sitä odotellessa...

Toinen päivä

Kisa on meidänkin osalta alkanut, veto on päällä ja aamiaista odotellaan. Nyt ollaan vähän ulompana ja toiveet korkealla...

Ai niin

Se +20 kg lohi oli kuitenkin tuo suurin, eli 14,5 kg. Huomiseen...

Eka päivä päätöksessä

Aivan loistava päivä, mutta ei meille. Lohenuistelukilpailu, jossa on 31 osallistujaa, joista 11 tiimiä saa puntarille 15 lohta. Etten sanoisi, loistava tulos. Isoimmat lohet olivat n. 14,5 kg ja n. 14 kg. Sen lisäksi useampi yli kymmenkiloinen. Ja homma jatkuu huomenna. Lähteä vesille saa klo 4.30 alkaen, mutta voi olla, ettei meidän tiimi ihan siihen taivu.
Raportointi jatkuu huomenna, hyvää yötä...

Huh huh

Vhf:ssä huudettin, että yhdessä veneessä on niin iso, ettei ole aiemmin nähneet. Epäilivät, että +20 kg. Kaikkiaan on tullut toista kymmentä kalaa. Osallistujia on 31. Hienosti kalaa liikkeellä.
Me on saatu vain lounasta... (huom. Kuva lavastettu)

Ruokailua

Kärkkäisen myymä grilli, joka alkuvaikeuksien jälkeen alkoi pelittää..

Rauhallista

Alun rynnistyksen jälkeen on rauhoittunut, tai radiohiljaisuus on löytänyt tiensä tännekin.
Täkyjen ensimmäinen tarkistus on alkanut.

Lisää raporttia

Kokkolan peltimiesten kiusaksi raksimies on juuri saanut +14 kg lohen. Mukavan avointa tiedottaminen täällä, kaloista kerrotaan reilusti...

Race is on

Kisa on alkanut. Täyt on uimassa ja aamiaista syödään. Keli on mitä parhain ja ensimmäinen 9,1 kg:n lohi on jollain veneessä.

Finnmaster lohiuistelu

Tänään Team Jahva Boisin kippari siirtyy Kokkolaan osallistuakseen siellä lohenuistelukilpailuun, jonka pääsponsori on Finnmaster. Miehistöksi tulee Matti Kuusiniemi, ja Lappeenrannan/Oulun suunnasta Ville Hostikka. Ja jos oikein hyvin käy, niin mysteeripersoona on myös mukana, mutta katsotaan miten käy. Raportointi vesiltä alkaa huomenna, kun vermeet on vedessä eli noin klo 10.30.

Väärä osoite lohenpyytäjille

http://lohenuistelu.blogspot.fi on tietysti oikea osoite tuonne Raahen alueen lohenuistelusta tietoa antavalle sivustolle. Ja nyt jo hoksasin ;-) Ei ihme, ettei ole juuri lukijoita ollut, kun osoite oli ihan väärä.

Mutta ensimmäisestä Raahen/Siikajoen edustan lohesta on jo huhuja, mutta yritetään varmistaa tieto lähipäivinä...

Kotimatkalla

Matka kotiin on alkanut. Myöhemmin rapsaa viimeisestä päivästä, kun saa asiat kirjattua.

Puolenpäivän uutisia

Kisassa on netin tietojen mukaan 51 osallistujaa. Hiljaista on vhf:ssä ja muutenkin, vain yhdestä kalasta on tieto/kuulunut.

Mutta yritystä jatketaan, ja jos ei muuta saada, niin ainakin punainen iho, keli on suorastaan kuuma. Mutta me emme valita, tämä on paljon parempi kuin tuuli ja sade....

Niin, ja sori kuvan laatu. Siinä näkyy ihan selvästi, kun tiira iskee veteen hakemaan kalaa, mutta kun puhelimen kameran tehot ei oikein riitä zoomaukseen...

Perjantai vesillä

Päivä on aloitettu ja veto ollut päällä tunnin verran tässä Sandgrundenin kupeella. Hiljaista on ollut, lukuunottamatta lauennutta takilaa. Syy jäi tuntemattomaksi.

Kilpailijoita alkaa saapua, kun kisa alkaa taas klo 8.

Keli on aivan loistava, aurinko paistaa ja on tyventä, kuten kuvasta näkyy.

Jatkoa torstailta

On jo iltamyöhä, kun tätä rapsaa kirjoitan ja aamulla pitäisi klo 05.00 nousta ylös ja lähteä viimeiseen kalapäivään tällä reissulla. Lauantaina on paluu kotiin ja arkeen.

Torstai oli merellä todella hieno, tuulta oli sen verran, että pinta meni rikki ja lämmintä piisasi. Tai piisasi ainakin silloin, kun ajettiin vasten kalseaa pohjoistuulta. Liekö pohjoistuulen syytä, vaiko lohilauttojen tulemattomuuden syytä se, että hiljaisuus edelleen jatkui. Mutta se, mikä eniten hiljaisuudessa kiinnitti huomiota, oli vhf-radion lähes täydellinen hiljaisuus. Aiempina päivinä kuitenkin ilmoiteltiin, jos kaloja saatiin, mutta nyt oli täydellinen hiljaisuus. Liekö sitten noiden treffien syytä moinen. Puhelimen välityksellä nyt tuli kuitenkin tietoa muutamasta kalasta. Mutta ilmeisesti lohilautat eivät olleet tulleet vielä paikalle, kun kaloja tuli sen verran harvaan.

Jotain positiivistakin, tuuli kääntyi. Toivottavasti tämä tuo kalaa alueelle ja antaa myös meille mahdollisuuden saada tämä peikko tuosta selästä pois.

Ai niin, meidän tämä päivä. Kelistä nautimme suuresti, merellä oli suorastaan mukavaa olla. Lähdimme illalla klo 18 aikoihin pois vesiltä, vedettyämme kellon ympäri. Lähdimme käymään Maarianhaminassa kaupassa ja pizzalla. Halusimme vähän lisänautintoa tähän kalastukseen. Ja toisaalta, paluumatkalla kävimme hakemassa Räsäsiltä Ottotäkyjä, kun niitä oli meille varattu. Kyllä sen huomaa, että Räsäsetkin hallitsee tämän merilohen uistelun, ei paljon voinut kuin kuunnella ja ottaa oppia. Sinne tuli sitten paikalle Pertti, joka tiimeineen oli saanut 13 kg:n lohen. Paikalle tuli myös Legenda Trolling Team. Siinä rupateltiin ja vaihdeltiin kuulumisia porukalla ja Janne napsi joitain kuviakin. Räsästen luota poistumisen jälkeen kävimme vielä vaihtamassa muutaman sanan Legenda Trolling Teamin luona. Tällä kertaa emme voineet jäädä pidempään, kun kello oli jo vaikka mitä, ja meillä kuten myös Legendalla oli aikainen herätys edessä.

Jospa se tänään sitten onnistuisi meidänkin porukalta, toivetta edelleen on. Ja kuten joku on joskus sanonut, "jokainen uisteltu tunti on lähempänä tärppiä". Nyt unta palloon ja huomenna lisää tekstiä....

Torstai

Keskiviikkopäivä ja ilta meni samoissa merkeissä kuin tähänkin asti, ei havaintoja lohista tähän veneeseen. Illalla lähdettiin ajoissa ruuan laittoon, kun tarkoitus oli lähteä ajoissa vesille. Taisi kisan läheisyys estää kaloista ilmoittelun, kun oli niin hiljaista. Väkeväiset saivat 12 kiloisen, mutta muuten ei huutoja juuri kuulunut.

Tänään torstaina, eka kisapäivänä, on veto laitettu päälle klo 6.15. Eli siis tosi aikaisin, tai ainakin meille aikaisin. Keli on mitä parhain, ihan pieni tuuli ja aurinko paistaa kuumasti. Veneitä on tasaisesti parhailla ottipaikoilla. Jospa vihdoinkin tämä Sumuisten vuorten gorillan kokoinen apina putoaisi selästä, sitä odotellessa...

Rapsaa vesiltä

Vetouistelevan kansan tiukan painostuksen vuoksi vähän raporttia täältä Ahvenanäaalta.

Team Jahva Boisin mittariin on nyt kertynyt 30 tuntia vetoa. Mitallisia kaloja tiimi ei ole onnistunut saamaan, eikä kyllä alamittaisiakaan. Eli sama laulu kuin viime vuonna..

Sunnuntaina oli tuulinen päivä, jonka vuoksi tiimi pääsi vesille vasta Suomen tappioon päättyneen pelin jälkeen. Tosin lievää vaikutusta lähdön viivästymiseen oli myös Off Road Trolling Teamin kipparin Jussi Paasikosken tuomalla Calvados-pullolla. Ilta vesillä oli hieno, keli kohdillaan. Monenlaista kampetta oli vedossa, ja täkyparviakin näkyi vähintään riittävästi, mutta kun ei satu kohdalle, niin ei. Väkeväiset ja Räsäset saivat kaloja, mutta mitään ryysistä ei ollut. Tosin veneitäkin oli murto-osa viime vuodesta.

Maanantaina lähdettiin puolen päivän aikaan vesille. Päivän ja illan aikana hinattiin Sandgrundenin, lohenpyrstön ja tissien välistä aluetta, edelleen täkyparvia löytäen, mutta ei lohia. Huvittava piirre päivässä oli, että siirryimme lohislalomin seurauksena team Karjala -porukkaan eli melkein saatiin, kun meidän ympäriltä vedettiin edellispäivän yhden lohen lisäksi kaksi lohta, siis ihan vierestä. Pääsimme päivän päätteeksi vain keräämään kamppeet ylös ja suuntaamaan mökille. Jonkin verran kaloja ilmoitettiin saaduiksi, mutta ei vieläkään kovin paljoa.

Tiistaina lähdimme liikkeelle vasta kahden aikoihin. Väkeväisen Janne hoputti meitä jo kalalle, kun heidän ensimäiseen tuntiin ilmoitettiin neljä lohta. Pääsimme vesille, mutta sama laulu oli askelten. Ei kertakaikkiaan mitään.  Muuutamista kaloista kuultiin, mutta hiljaista oli. Kieltämättä alkoi jo hieman miehistöhenki tuskastumaan, mutta onneksi siihen löytyi lääkkeet, ja selvittiin ilman pahempaa masennusta. Illalla syötiin sitten maha täyteen, jonka jälkeen hyvin lyhyt saunareissu, ja sitten sänkyyn.

Kyllä se täytyy olla niin, ettei lohilautat ole vielä tulleet paikalle, kun vain noin parikymmentä kalaa on varmaankin koko ajan kokonaissaldo. Mutta vielä ehtii..

Tätä kirjoitellessa on tänään tunti takana ja hiljaisuus jatkuu. Keli on kuitenkin mainio, joten miehet viihtyy. Ja näillä näkymin huomenaamulla on aikainen herätys ja kalaan, tai no katsotaan, miten äijien tänään käy.

Kuvia päivitellään, kuten myös reissua, sitten kun pääsee koneelle naputtelemaan.

Eka päivä

Eilen vedettiin ensimmäinen päivä Ahvenanmaalla. Päivä oli hieman turhan kovatuulinen, iltapäivästä rapiat 10 m/s, joten keli oli sen mukainen. Tapahtumia ei tullut, mutta onneksi ensimmäiset täkyparvet löytyivät ja jos tuulet pysyvät samansuuntaisina, niin vähän paikkoja on jo tiedossa. Toivottavasti vielä lohetkin löytävät paikalle. Kohta lähdetään taas yrittämään.

Testiviesti puhelimesta

Tässä samalla testataan blogin kirjoittamista ja samalla hehkutetaan sitä, että kahden viikon kuluttua tähän aikaan lähestytään Turkua eli ollaan matkalla Ålandiin. Ja jos polte on nyt tällainen, niin mitä se on tuolloin...

Parit pikku hommat tässä olisi ennen reissua, kuten siimojen vaihto, raksien sitominen, niin ja ihan pieniä hankintoja pitäisi tehdä. Mutta sellaista se on aina ennen reissua.

Sitä odotellessa, kireitä kaikille...

Neitsyys meni...

...sitten Vetouistelulehteen kirjoittamisen osalta. Eli 18.04.2012 ilmestyi postilaatikkoon lehti, jossa oli tuosta Raahen kalamiesillasta kirjoittamani juttu. Kiitokset jutun tarkastamisesta guruille Arille ja Jannelle, ja tietysti Sippalan Jarmolle kuvien lähettämisestä. Ja sehän kannatti, pääsit sitten oikein etusivulle.

Voihan se olla, että näille kirjoituksille tulee jatkoakin. Nyt kun kohta jään vuorotteluvapaalle, niin on ainakin jonkin verran aikaa rustailla tekstejä. Mutta sen aika näyttää.

Uusi blogi Raahen lohenuistelijoille

Avasin Raahen lohenuistelu -blogin Raahen alueen lohenuistelijoille. Tuonne voidaan alkaa keräämään tietoa lohenuistelupaikoista ja varsinkin niistä saaliista.

Itse toki tulen myös tähän tiimin blogiin lisäämään omia tarinoita uistelusta, mutta varmasti lisään myös tuolle sivulle omista Raahen edustan kalastusreissuistani.

Mikäli saalista tulee, niin minulle voi lähettää sähköpostia osoitteella jahvaboi ( at ) gmail.com.

Kalamiesilta Raahessa

Raahessa yritetään järjestää jollakin porukalla kalamiesilta maalis-huhtikuun aikana. Tarkempia tietoja tästä linkistä:

Kalamiesilta Raahessa

Tarkempi päivä ilmoitetaan ilmoittautuneille myöhemmin.

Tervetuloa

Vene '12

Nyt on messut käyty. Olihan siellä komeita veneitä ja paljon uutta elektroniikan sarallakin, niin Simradin, Lowrancen kuin Raymarinenkin osastoilla. Kalastusvälinepuolella mielenkiintoa herätti VK:n tekemä veivi -pelti. Sehän on kuin pieni peltinen VK2 -houkutuslevy, mutta kun uinti on samanlainen, niin varmaan saalista tulee. VK:n osastolta tarttui mukaan muutama pieni houkutuslevy, joiden värivalintoihin Väkeväisen Janne ja Vesa Kääriäinen olivat auttamassa. Tiuran osastolla tuli myös pyörähdettyä, ja sielläkin oli rivit täynnä peltejä ja vaappuja, kun HK -Varman osasto oli siinä vieressä.

Venepuolella sitten oli vanhoja perinteisiä veneitä ja joitain uusiakin. Kyllä se vain niin on, että me uistelijat olemme liian pieni harrastajakunta, kun ei oikein tahdo olla "meidän" käyttöön olevia veneitä. Silverillä nyt tietysti on perinteiset mallit Shark ja Eagle, mutta sitten tahtoo olla, että kyllä siellä se kiinteä takapenkki on häiritsemässä. Mutta ymmärrettäväähän tuo on, ei käy kieltäminen. Tosin nyt mielenkiinnolla odottelen, että mitä se tuo AMT saa aikaan tuolla 215 pilothousella??? Kuumehan se aina meinaa olla, mutta lompakkoon katsomalla sekin helpottaa.

Uistelun ulkopuolisista asioista voisi messuista lausua sukellusosion. Kävin kokeilemassa sukellusta Tuusulan sukellusseuran järjestämässä altaassa. Aiemminkin moinen on kiinnostanut, ja nyt sitten on "sukellettu". Hauskaa oli kieltämättä, vaikka tietysti pieni uima-allas 193 senttiselle on vähän lyhyt, mutta kyllä tuossa vähän niin kuin hajulle pääsi, mutta kuvitella vain voi, mitä se on sitten kirkkaissa ja lämpimissä vesissä, missä kuhiseen elämää. Mielenkiintoista mielenkiintoista...

 
 Messut oli jälleen kerran ihan käymisen arvoiset, eikä vähiten seuran vuoksi. Tulevia messuja odotellen...

Venemessut 2012

Taas on se aika vuodesta, kun pitää käydä kiusaamassa orastavaa venekuumetta Venemessuilla. Team Jahva Bois käy kahdessa erässä katselemassa veneitä. Ja tietysti myös kaikkea veneilyyn liittyvää, kuten esimerkiksi plotteri-tutka -yhdistelmiä, kaikuluotaimia ja tietysti kalastusvälineitä. Jälleen kerran raksien/houkkareiden tekijät ovat keksineet uusia värejä, joita sitten pitää käydä ihmettelemässä.

Messujen jälkeen sitten vähän infoa siitä, mitä siellä näkyi ja kuului.

2012

Team Jahva Bois toivottaa oikein hyvää uutta vuotta ja paljon kireitä siimoja tulevalle kaudelle.

Team Jahva Bois wish You a Happy New Year and tight lines for the next season.


Team Jahva Bois önskar Er gott nytt år och skitfiske för nästa sesongen.


Team Jahva Bois wünchst Sie ein gutes neues Jahr.

GoPro Hero 2

Se se sitten on. Tuollainen kamera tuli hankittua digitarvike.fi:stä kalastuksen ja motocrossin ( ei omaan ) kuvaamiseen. Tärkeimmät seikat tässä valinnassa olivat
- reilu kuvakulma ( 170 astetta )
- vesitiiviys ( 60 metriin ), ei tarvi miettiä, jos alkaa sataa tai muutoin roiskuu vettä, ja voi ottaa vaikka kalan lähestymistä veden alta.
- kuvan laatu hyvä ( riittäis vaan kotikoneella tehot tehdä elokuvia )
- sisäinen lämmitin itsessään syksyn kylmiä kelejä varten
- saa myös hyvä laatuisia kuvia ( max. 11 Megapixeliä )
- tarvittaessa myös ulkoinen mikrofoni ( ilman vesitiivistä kuorta ), ensi testeissä motocrossipyörällä kuori on suojannut hyvin tuulen häiriöiltä
- kaupan päälle tuli myös verkkovirta- ja tupakansytytin-laturi, usb-laturin lisäksi eli aina saa virtaa. Pieni juttu, mutta auttaa veneessä ja majoituksessa paljon, kun ei tarvi tietokonetta tms. sitä varten. Saahan näitä kaupasta, mutta tämä tuli samaan hintaan.

Tuleva kesä sitten näyttää, että miltä se videolla näyttää. Ensi testeissä on vähälläkin valolla saanut ihan ok. näkymiä. Eli videota pukkaa. Nyt vain pitää tehdä asennusteline veneeseen, että tulee käyttöä. Onneksi on talvi aikaa.

Ai niin, tuossa Contourissa oli se huono puoli, että siihen olisi pitänyt hankkia erikseen suojakuori. Motocrossi -käytössä meni ihan pientä hiekkaa kameran linssin eteen, joten varmaan veden kanssakin olisi tullut ongelmia.