Näsijärven lohikuninkuus 3.11.2012

Reissumme alkoi jo perjantaina kun kaverini Paasikosken Jussin kanssa lähdimme viemään Trackeria Pimeensalmen satamaan, joka toimii lauantain kilpailun lähtöpaikkana.  Aamu on mukavampi aloittaa ilman jonotusta laskuluiskalle.  Satama on todella ahdas jos paikalle tulee kymmeniä autoja veneiden kanssa.

Veneen lasku sujui hyvin taskulampun valossa, sillä satamassa ei palanut yhtä ainoaa tuikkua taskulamppujemme lisäksi. Vene kiinnitettiin laituriin, traileri mukaan ja suunta Tampereelle. Veneen nosto on kisan jälkeen Naistenlahden luiskalta.

Kisa-aamu aukeni sateisena ja vähätuulisena niin kuin oli ennustettu.  Satamaan oli mukavantuntuinen jono autoja ja trailereita. Strategiamme aamun suhteen tuntui oikealta kun veneemme kellui laiturissa valmiina.  Varusteet nostettiin veneeseen ja onkien laittoon. Koska ennuste oli koko päivälle pilvinen ja sateita odotettavissa ainakin iltapäivään niin väritykset raksipäissä oli hyvin violetti/sini voittoisia, muutamilla UV/glow väreillä höystettynä. Kaikki yleisimmät huppumallit olivat myös setissä.

Paikalle oli saapunut noin 40 venekuntaa ja klo. 08.00 lyhyt kipparikokous ja lähtö järvelle. Kilpailukeskus oli sijainniltaan kilpailualueen keskellä joten valinta oli joko etelään tai pohjoiseen. Kilpailustrategia oli tehty jo perjantaina ja aloituspaikka valittu, siis pohjoiseen.

Satamakuvaa Pimeensalmesta

Sekavenekuntamme koostuu kahdesta eri uisteluporukan jäsenestä Jussi (off road ) ja  Jarmo (Team Jahva bois). Tällaisella koostumuksella kisaaminen aiheuttaa luonnollisesti sen, että veneessä on jo kova kilpailu oikean ja vasemman laidan välillä. Jussi hoitaa veneen vasemman laidan omilla välineillään ja minä oikean laidan omilla välineillä. Kalastuksessa käytämme 12 vapaa ja ne jakautuu tasan laitojen suhteen. Raksien valinnoista, painotuksista ja syvyyksistä ym. luonnollisesti vaihdamme ajatuksia, jotta saisimme mahdollisimman sopivan kattauksen joka tilanteeseen. Tämä asetelma laittaa tekemään parhaansa joka reissulla, sillä kuka nyt kaverilleen hävitä haluaisi.

Uistelumme alkoi kovin rauhallisissa merkeissä selkäkarin läheisyydestä alueen pohjoispäästä.   Ensimmäistä tapahtumaa saimme odotella yli tunnin aloituksesta, klo. 09.40 pieni taimen n. 40-45cm tuli häiritsemään rauhallista kahvihetkeä. Kala otti pinnasta 10g painon takaa. Edellisestä tapahtumasta ei ollut kulunut kuin 10 minuuttia kun saimme tukevan tärpin sivutönkköön 80g painon takaa.  Riemu vaihtui pettymykseen kun Jussi totesi kalan olevan suhteellisen passiivinen, joten vihreää maastopukua sieltä vedestä rupesi hetken päästä erottumaan. Kaiken kukkuraksi veneen viereen päästyään hauki katkaisi siiman ja vei raksin mennessään.  Tästä eteenpäin meni päivä mukavasti eväitä mutustellen ja kaikuluotainta tuijotellen. Paikalla oli huomattavan isoja parvia, mutta nälkäiset lohikalat puuttuivat. Iltapäivä tarjosi yhden kohokohdan kello yhden aikaan jolloin samaisen 10g painon takaa tuli taimen 50cm, joka mittauksen jälkeen päästettiin kasvamaan. Ihmettelimme vaisua syöntiä, sillä parvista päätellen olisi luullut isompienkin petokalojen viihtyvän paikalla. Lopulta oli todettava, että tälläkin kertaa Näsijärvi sai pitää isot lohikalansa itsellään. Oli siis aika siirtyä takaisin Pimeensalmen kilpailukeskukseen katsomaan mitä muiden saalislaatikoissa oli.    

Kilpailukeskuksessa oli kalat esillä ja karu totuus selvisi meille. Neljä mittakalaa, isoin 2,4kg ei kovin hyvä tulos 40 venekunnalta. Tulos kertoo mielestäni sen tilanteen mikä Näsijärvellä on, reilun joulukalan uistelemiseen ei välttämättä yksi tai kaksi reissua riitä. Tapahtuma oli kaikesta huolimatta varsin mukava ja toivottavasti jatkoa seuraa ensi vuonna.



Hupun väri crome 746



Huppujen väreistä ja niiden merkityksestä kun aina keskustellaan, niin tämäkin reissu antoi lisää ajattelemisen aihetta. Sattumaa tai ei kaikki tärpit tulivat samanväriseen huppuun, joita olimme virittäneet kaksi kappaletta uimaan eri syvyyksiin.

Tunnelma kuvaa kisan jälkeen kun taivas vapautui pilvistä.