Blogin sisältö

Hae tästä blogista

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Nahkiaisella

Eilen lähtö töiden jälkeen lohenpyyntiin Matin kanssa. Veto saatiin päälle illalla noin seitsemän aikaan. Vetoa hienossa kelissä vähän yli puolen yön, ilman minkäänlaisia tapahtumia. Nukkumaan menimme sitten Nahkiaisen matalikkoon. Ja hyvin nukutti, eikä aallokkokaan häirinnyt, kun tuuli oli tyyntynyt.

Aamulla herätys klo 06.30. Ylösnoustessamme huomasimme, että veneen vierellä tuhisi kuulapää, joka hetken tuijotteli meitä, että mille meinataan alkaa. Kohta tämä vesiemme "rakas" eläin siirtyi hieman etäämmälle. Lähdimme liikkeelle ja veto päälle heti, kun vähänkään alkoi syvenemään. Siinä sitten vedettiin täysin tyvenessä, lämpimässä tai jopa kuumassa kelissä. Sitten lähempänä puolta päivää se tapahtui, lohi iski plaanarissa keskimmäisenä uineeseen, Tiuran kirkas kelta-vihreällä teipillä varustettuun peltiin, jossa oli painona 10 g. Matti alkoi väsyttämään. Lohi vei siimaa reippaasti ulos, kunnes sitten alkoi tyynesti tulla lähemmäs venettä. Markon ottaessa varusteita edestä, noin viiden minuutin väsytyksen jälkeen, lohi puisteli itsensä irti koukusta ja lähti jatkamaan vaellustaan. Ei ollut meidän kala.

Loppupäivä menikin sitten taas auringosta nauttiessa, kunnes tuli kotiinlähdön aika.

Täkykaloja kaiussa näkyi jonkin verran, varsinkin tuolloin illalla. Tuossa, mistä lohi iski, ei ollut minkäänlaista merkkiä kaloista kaiussa, eikä oltu edes minkään patin päällä. Olimme vasta lähestymässä sellaista, jonne kuitenkin oli vielä reilu kilometri matkaa. Mielenkiintoinen laji tämä lohenuistelu, pitkään rauhallista ja odottamista, ja sitten yksi tärppi saa taas mielen paremmaksi.

Keli oli tällä kertaa aivan ihanteellinen...siis auringonottoon.

torstai 24. kesäkuuta 2010

Ja vastaus tuli myöhemmin....

....tekstiviestin muodossa. Sippalan Jarmo ilmoitti saaneensa 13 kg:n juhannuslohen Nahkiaisen lähettyviltä. Joten kyllä sitä vielä on liikkeellä ja polte tämän illan reissua kohtaan senkun lisääntyy. Toivottavasti Ahti on antelias ja meille soisi yhden(kään) lohen. Antaisihan se vähän lisäpotkua tähän touhuun täällä Raahen edustalla. Mutta sehän se lohenuistelun suola on, voi olla hiljaista päivän ja porukka alkaa jo väsymään, mutta sitten yksi kunnon tärppi, niin koko päivä onkin jo oikein onnistunut.

Onhan tässä hurja ero verrattuna Ahvenanmaahan, eikä pelkästään kalasaaliin muodossa. Ahvenanmaalla katsottiin, että meni 18 minuuttia, niin oltiin pelipaikoilta. Siis laiturista lähdöstä, jossa alussa piti ajaa jonkun aikaa hitaasti ja sitten vielä "pujotella" saarten välissä. Täällä saa ajaa reilut kolme varttia, niin on Nahkiaisella. Eli Raahen edustalla kilohinta kyllä nousee aika korkeaksi.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Lohta vielä liikkeellä??

Vieläköhän tuota lohta on liikkeellä?? Laukan Timo sai alkuviikosta vielä kuuden kilon pyöreän lohen, joten ehkä sitä vielä on liikkeellä. Lohi oli napannut takilassa pyörineen Bechholdin yläpuolella omassa siimassaan olleeseen Tiuran keltaiseen peltiin. Onnea Timolle. Ja mukavaa kuulla, että tulee kalaa, sillä tarkoitus olisi itsekin vielä nyt juhannuksena kokeilla, että onko Ahti antelias. Pieni "rypistys" merellä ja sitten merilohen osalta on kausi paketissa, jos ei sitten jostain syystä tule tosi paljon myöhässä parvet. Sehän tietysti muuttaa tuon asian täysin. Mielenkiintoista kyllä, Kokkolan seudullakin on ollut aika rauhallista lohenpyynnin suhteen. Ei ole kauheasti tullut ilmoituksia, joten jostain se lohi nyt tänä vuonna on mennyt ohitse, vai onko sitä noussutkaan?? Onko Itämeren ala-osissa pyydetty muilla kuin luvallisilla pyydyksillä lohet niin vähiin, ettei tänä vuonna saadakaan kunnon parvia, vaikka ennakkotietojen mukaan piti olla kaikkien aikojen kesä. Mutta katsellaan ja ihmetellään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Jälleen tyhjää Raahen edessä

Toinenkaan ilta Raahen edustalla ei tuottanut saalista. Jälleen Nahkiaisen länsipuolella, sekä etelään, että myös pohjoiseen ajamista, mutta ei tapahtumia. Muutamia syöksyjä, tai ainakin siltä kaiussa näytti, ja kalaparvia, mutta vavoissa oli hiljaista. Hiljaistahan tuo tuntuu olevan muillakin, tai sitten ei ole ollut yrittäjiä. Mutta yritys jatkuu, vielä on aikaa ennen juhannusta.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Ensimmäinen ilta Raahen edustalla

Eilen tuli käytyä kellumassa Raahen edustalla, Nahkiaisen luoteispuolella. Tapahtumia oli 0. Keli kuitenkin oli hieno, joten ei sinänsä harmita. Laukan Timon puhelimessa oli puhetta, niin hän epäili, että olisiko tällä ilmanpaineen rajulla laskulla merkitystä siihen, ettei kala kerta kaikkiaan syönyt. Kuitenkin edellisenä päivänä tapahtumia hänellä ja myös Sippalan Jarmon venekunnalla oli ollut paljon. Tuon jälkeen lähti ilmanpaine sitten laskuun. Mietinnän arvoinen seikka....

torstai 10. kesäkuuta 2010

Vanha sivusto

Linkki vanhoille sivuille

Tuossapa on linkki tuonne vanhalle sivustolle, joka käytettävyyden vaikeudessa hakkaa varmaan kaikki, ainakin nämä blogi-systeemit. Mutta tuolta löytyy tarinaa ja kuvia aikaisemmilta reissuilta. Keväästä 2010 tekstit ja kuvat löytyvät täältä.

Lohta Raahen seudulta

Linkki: Vetouistelu.comin keskustelu Kalajoki-Raahe-Oulu

Nyt alkaa sitten Raahen edustallakin olla sitä nousulohta. Ensimmäiset sellaiset on jo nostettu, mutta niiden lisäksi on paljon nahkajusseja eli talvikkoja liikkeellä. Muistetaanpa sitten laskea ne takaisin, kun ei niistä kuitenkaan ruuaksi ole. Ne ovat kertaalleen työnsä tehneet ja ovat ns. selviytyjiä, jotka ovat matkalla tankkaamaan ja odottamaan uutta nousua entistä suurempana. Ja toivokaamme, että sitten tuo samainen kala iskee uudelleen pyytöön, sitten siitä on jo oikeasti vastusta.

Itsellä on viikonloppuna tarkoitus käydä ensimmäisen kerran lohen perässä viikonloppuna, jos sitten ei kova vesisade, jota on luvattu, estä lähtemistä. Polte on kuitenkin kova, kun Ahvenanmaalla saatiin hyvin kalaa ja tuntea yli 10 kiloisen voima, niitä tahtoisi lisää. Mutta se ei todellakaan ole minusta kiinni, vaan sillä viimeisellä tuomarilla siellä vedessä, päättääkö hän hyväksyä esitykseni ja puraista raksia/peltiä..... mutta siinähän se uistelun mielenkiinto onkin.

Yllä olevassa linkissä lisää ja tarkemmin...

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Ahvenanmaa 2010

Team Jahva Bois vietti loistavan lohenuisteluloman Ahvenanmaalla 22.5. - 29.5.2010. Reissu oli teamin ensimmäinen Ahvenanmaalle, muttei välttämättä viimeinen. Teimme päätöksen tuolla reissulla, että Teamin nimi muutettiin. Osasyy oli siinä, että Night Rider -nickin oli joku vetouistelu.comissa varannut. Ja joten, kun tuo illanvietto oli vähän vaisua tällä(kin) reissulla, niin sopiva nimi tiimillemme on sitten Team Jahva Bois. Kalastaminen ei ole meille niin kamalan vakavaa, joten päivät olivat välillä erinäisistä syistä lyhyempiä, mutta pari pidempääkin päivää vedettiin. Reissu oli sinänsäkin mielenkiintoinen, kun ennen reissua mietittiin sitä, uskalletaanko kokeilla raksia lohenuistelussa, kun täällä Raahen seudulla vedetään yleensä peltiä, sillä kalamiesten mukaan lohi ei enää syö täällä, joten raksin veto voi olla turhaa. Päätettiin kuitenkin Väkeväisen Jannen ja Kokkosen Timpan jutuista rohkaistuneena kokeilla sitä. Tässäpä lyhykäinen kertomus meidän reissusta tuonne Suomen lohenpyynnin Eldoradoon.
 21.5.10
Marko lähti ajamaan Tampereelle, josta kyytiin tulivat Timi ja Japa. Pikainen pakkaaminen ja kohti Kustavia. Lautalla Åvalle, jossa vietettiin ensimmäinen yö Granbergs stugorin yöpymismökissä. Pikku saunominen ja sen jälkeen unten maille.


22.5.10
Aamusta heti liikkeelle. Torsholmasta lauttaa ja sillä sitten 2,5 tunnin matka Hummelvikiin, joka on jo ihan pääsaaren kupeessa. Käynti Maarianhaminassa "kylällä" ja ruokakaupassa, ja sitten kohti majoituspaikkaa Björkviks stugorin mökkiä 851, jonka sai sitten klo 15 aikoihin. Sen jälkeen vene veteen ja kalastusvälineet kuntoon. Illalla noin klo 18 alkoi uistelu Sandgrundenin kupeella. Vähän aikaa ihmeteltiin, että miksi tuolla F3 -kanavalla oli niin hiljaista. Sitten Väkeväisen Jannelta kuultiin, että olivat kaloista puhuneet radiossa. No, kaikkihan ovat kanavalla 72, josta sitten eloa löytyikin. Viisi tuntia vedimme tuolloin raksilla, mutta ei ollut yhtään tapahtumaa. Muutamia täkykalaparvia kuitenkin näimme, joten kaukana emme olleet. Kalastus päätettiin klo 23.



23.5.10
Puolilta päivin pääsimme liikkeelle. Vedimme koko pitkän päivän mukavassa kelissä aina klo 22 asti ilman mitään havaintoa lohesta. Yritimme sekä matalammasta ihan Sandgrundenin kupeelta ja myöskin syvältä kohti Utbådania, mutta hiljaista oli. Kala oli kertakaikkiaan hukassa.


24.5.10
Aamulla ikkunasta katsoessamme totesimme, ettei kovan tuulen vuoksi ole mitään asiaa vesille, vaan päätimme lähteä käymään Maarianhaminassa katselemassa kylää. Samalla muistimme kotiväkejä postikorteilla. Mökille syömään ja illalla sitten klo 18 aikaan oli tuuli tyventynyt sen verran, että pääsimme kalaan. Ja koska päivä oli jo pitkällä, päätimme vaihtaa raksien tilalle Tiuran pellit. Ne kuitenkin saa nopeammin vetoon, kun ei tarvitse viritellä/säätää. Kamat saatiin vetoon, eikä mennyt kuin vain reilu tunti, kun ulommaista pikkuplaanaria vietiin Sandgrundenin ja 36:n välissä. Marko tarttui vapaan ja alkoi väsytys. Noin varttia myöhemmin haavittiin huutojen kera Lohen kyytiin Teamin ensimmäinen yli 10 kg:n lohi, painoltaan 10,6 kg. Lohi otti 10 g:n painolla varustettuun kelta-vihreään popcorniin. Loppuilta menikin hekumassa ja selkiä taputellessa. Tästä sitten alkoi myöskin Jaakobinpaini, että jatketaanko rakseilla, vaiko laitetaanko suosiolla pellit vetoon...


25.5.10
Timin jäädessä potemaan mahatautia (ei alkoholista johtuvaa, tai korkeintaan sen vähyydestä), lähtivät Japa ja Marko kalaan klo 11 aikaan. Keli oli mitä mainioin, aurinko paistoi suurimmaksi osaksi ja vieno tuuli puhalsi pohjoisen suunnasta. Radiosta kuului harvakseltaan ilmoituksia kaloista, mutta kovin oli hiljaista meidän veneessä. Epäiltiin yleisesti, etteivät lohet olleet saapuneet vielä kovin sankoin joukoin paikalle ja siitä johtuisi tämä radiohiljaisuus. Samaa se oli sitten koko päivän aina iltaan asti ja lohet loistivat poissaolollaan. Raksit eivät kertakaikkiaan pelittäneet ja mietintä jatkui edelleen, että vaihdetaanko pelteihin. Päätimme antaa vielä mahdollisuuden rakseille, sillä muillakin oli hiljaista, joten ei se voinut olla pelkästään tuosta seikasta kiinni.


26.5.10
Tuulispäivä. Aamulla klo 11 pääsimme lähtemään kalalle. Koko päivän tuuleskeli ja illalla sitten alkoi vasta rauhoittua siten, että kalastaminenkin aikoi olla mielekkäämpää sen keinumisen jälkeen. Edestakaisin myötä-, sivu- ja vastatuuleen ajelua ilman minkäänlaisia havaintoja lohista. Mutta nyt oli radiossa jo vilkkaanpaa, kun kalatietoja sateli ja kuulosti siltä, että parhaimmalla oli jopa neljä kalaa kyydissä. Meillä kuitenkin oli edelleen hiljaista. Illalla vedettiin aina klo 22 asti ilman tulosta. Sitä mietimme tiimin kesken, että mitä mahtoi olla se "kalaparvi" noin 20-25 metrin syvyydessä. Sitä näkyi kaiussa paljon, mutta se ei tainnut olla kuitenkaan kalaa, kenties planktonia??

27.5.10
Timi ja Marko lähtivät aamusta tankkaamaan venettä ja samalla käymään Maarianhaminassa, Japan jäädessä levähtämään mökille. Matkalla Janne Legenda trolling teamista ilmoitti, että olivat saaneet kalan. Onnittelut tekstarilla ja sieltä tuli heti "puoliäkäinen" soitto, että nyt äkkiä vesille, kalaa on tullut alueelle ja paljon. Puheita oli, että jopa enemmän kuin kertaakaan kymmenen vuoden aikana. Yllättäen Maarianhaminassa käyntiin tuli lisää vauhtia ja kiireesti ajoimme takaisin. Vene veteen ja kalaan. Kalalle päästiin klo 16.30 ja tullessamme alueelle huomasimme, että keli oli todella sumuinen. Hiljaista oli uistelurintamalla, kunnes klo 19.45 takilassa räpsähti ja silloin 12 metrin syvyydessä uinutta vk:n popcorn-levyä ja AS:n Lapinkulta -huppua vietiin. Timi tarttui vapaan ja jonkin ajan kuluttua haavittiin 9,1 kg:n lohi kyytiin. Tästä kului vain noin vartti, kun pikkuplaanaria vietiin. Vk:n vihreä-hile huppu oli huijannut. Japa kiinni vapaan ja kohta päästiinkin haavitsemaan lohi kyytiin. Tällä kertaa kyseessä oli reissun pienin 6,1 kg, joka oli ottanut vk-raksilla huputettuun salakkaan. Uskomaton tunnelma oli veneessä, kun oli jo kaksi lohta kyydissä. Ja tästä kului sitten reilu tunti, kun vasemmalta ulommaista pikkuplaanaria vietiin. 10 g:n painolla varustettua vk-raksin kromi-kupari-violetti -huppua vietiin. Lohi nappasi viereisenkin pikkuplaanarin mukaansa, jotka tosin olivat jo ilmeisesti aiemmin mennyt sekaisin. Tästä sitten alkoi leikki. Molempia siimoja kelattiin yhtäaikaa ja kohta käsillä oli punos, molemmat siimat yhdessä ja hyvän kokoinen lohi reilun kymmenen metrin päässä. Jännitystä piisasi, kun Japa otti punoksesta kiinni ja lähti käsin vetämään lohta lähemmäs venettä. Lohi tuli suhteellisen kiltisti veneen viereen, saatiin toinen raksikin jo veneeseen, ja päästiin haavimaan. Haavi alle ja nosto. Juuri samalla hetkellä lohi päätti kääntää suuntaansa, jolloin pää jäi haavin vanteelle, eikä muuta tarvittu. Lohi potkaisi matkaan ja Japa joutui päästämään irti siimoista. Pieni spurtti ja siima poikki. Hirveä kiroaminen ehti alkaa, mutta loppui samantien, kun oikean puolen lähimmäinen pikkuplaanari lähti peruuttamaan. Uskomatonta, mutta totta, lohi oli sotkeentunut siihenkin ja siinä se sitten oli ja pysyi. Japa kelasi kalan veneen vierelle ja nyt Marko haavitsi sen kyytiin, äskeisestä virheestä oppineena. Siellä se makasi, Teamin toinen kympin ylitys, 10,2 kg. Olipas Jahva Boisilla huikea päivä. Ja täytyihän sitä lohta olla todella paljon liikkeellä, kun mekin niitä saimme. Kaikki kalat tulivat 36:n luota.


28.5.10
Kalaan "heti aamusta", kuten meillä tuo klo 11.30 on. Edellisiltainen tulos mielessä oli hieman pettymys, kun kalaa ei tullutkaan samaan tahtiin. Aamulla oli keli hyvä, mutta myöhemmin päivällä alkoi tuulemaan, ja myöhemmin vielä oikein kunnolla. Illalla, kun meneillään oleviin kisoihin osallistuvat alkoivat poistua paikalta, nousi vielä sumukin. Keli oli mitä haastavin, tuuli ja lisäksi sumua niin, ettei laitimmaisia plaanareita tahtunut nähdä. Tiukkaa tähystystä jatkettiin, kunnes klo 21.30 todettiin, että parempi kerätä kamppeet ylös, keli alkoi olla sellainen. Japa ja Marko keräsivät rakseja ylös ja jäljellä oli enää yksi vapaasti uiva. Yhtäkkiä pikkuplaanaria vietiin todella räväkästi ja räikkä huusi pitkään. AS:n kelta-vihreä-kromi -hupulla varustettuun salakkaan nappasi lohi. Marko tarttui vapaan. Onneksemme perä oli jo tyhjä, joten pelitilaa oli. Jotenkin alusta tuntui, että nyt on vähän isompi kala kiinni, kun alkuveto ja paine siiman toisessa päässä oli sitä luokkaa. Sitten havaitsimme, että pikkuplaanarikin oli lauennut. Kala tuli sitten venettä kohti rauhallisesti, kenties silmillä olevan plaanarin vuoksi. Viimeiset pumppaukset ja sitten Japan käyttämä haavi heilahti. Eikä yhtään liian myöhään, näimme edessämme rysän merkin, mustan lipun. Olimme jo todella lähellä Västersteniä. Japa nosti Marko avustuksella haavin veneeseen ja niin pääsimme ihailemaan reissun suurinta lohta, teamin kolmatta kympin ylitystä. Painoa lohella oli 12 kg. Tähän oli todella hyvä lopettaa tältä illalta.


29.5.10
Kotiinlähdön aika. Haikeilla mielin siivosimme mökkimme ja pakkailimme tavaroita. Mutta sellainen tunne tuosta paikasta jäi, että tuonne pitää päästä uudestaan, luultavasti jo ensi vuonna.


Summa summarum
Reissu oli todella onnistunut, niin olosuhteiden, majoituksen ja kalastuksen suhteen. Tämä jopa ylitti odotukset. Vaikka tiesimmekin, että sopivan sauman tullessa kalaa on paljon liikkeellä ja sitä voimme jopa mekin saada, niin silti tuollainen määrä kalaa oli positiivinen yllätys. Saimme yhteensä viisi kappaletta lohia yhteispainoltaan 48 kg, keskipainon ollessa 9,6 kg, joka on meille todella hyvä saavutus. Ehkä me olemme "iltasaamamiehiä", sillä kaikki kalat joita saimme, tulivat illalla. Tai sitten vain satuimme olemaan ainoastaan illalla "oikeassa paikassa" ja muulloin ihan missä sattuu. Vaikka kyllä me kaikkemme yritimme, vaihtelimme eri paikkoihin, eri syvyisiin vesiin jne. Paljon oli veneitä koko tuon viikon ajan paikalla. Enimmillään tietysti kisojen aikaan, jolloin laskimme parhaana hetkenä yli 50 venettä näkyvissä. Sitten samana päivänä oli, ettei nähnyt kunnolla edes omaa plaanaria sumun vuoksi. Perussetti oli kuitenkin noin 30 venettä. Tulipahan vain mieleen, että tutka olisi kyllä kiva olemassa. Suuri kiitos reissun onnistumisesta kuuluu Väkeväisen Jannelle, joka Vetouistelulehteen kirjoitettujen artikkelien ja lisäksi puhelimella antoi meille hyviä vinkkejä siitä, mistä ja miten pitää kalastaa. Ja varsinkin uskoa siihen, että kyllä sillä raksilla tulee kalaa.

Tiimin uusi nimi on "Team Jahva Bois"

Ahvenanmaan lohenpyyntireissun seurauksena tiimin nimi vaihtui Team Jahva Bois:iksi. Vetouistelu.comissa joku oli ehtinyt jo ottaa tuon Night Rider -"nickin", joten muutosta oli senkin vuoksi tehtävä. Tästä eteenpäin sitten mennään tällä nimellä, miehistön pysyessä samana.