Tiuralla kylässä

Jo kolmatta uistelijoiden kalamiesiltaa vietettiin tällä kertaa Oulussa Tiuran pajalla. "Frank Tiura" oli ottanut hoitaakseen käytännönjärjestelyt ja täytyy sanoa, että hyvin hoitikin.

Paikalle oli kertynyt liki 30 innokasta uistelijaa. Tapaaminen alkoi Arin alustuksella ja tervetulotoivotuksilla. Tämän jälkeen tunnettu uistelumies, Janne Väkeväinen, kertoi värien merkityksestä loheuistelusta. Hän kertoi tästä flash-ilmiöstä eli siitä, että välillä vieheen täytyy sulautua veteen ja välillä sitten tulla tämä flash-ilmiö eli värit. Tämä flash-ilmiö on se, jonka kala huomaa ja josta se kiinnostuu. Ihmisillä sama näkyy silmissä siinä, että kun on kiinteä valo, se ei niin kiinnosta, mutta kun on vilkkua/välkettä, niin katse kiinnittyy sinne. Ajattelemisen aihetta...

Tämän jälkeen Ari kertoi uittoaltaan äärellä uusimman pellin, Magnumin, sielun elämästä. Hän kertoi, että tähän peltiin on laitettu kaikki se tieto-taito, mitä 25 vuoden aikana on saatu. Hän näytti alkuunsa kuinka Magnum lähtee tekemään liikettä jo todella hitaalla vauhdilla, puolelta toiselle lenkottaen, kuten oikein kylmällä vedellä on tarkoitus tehdäkin. Siitä vauhdin kasvaessa Magnumin uinti vilkastuu ja vauhtia se kestää aina reilusti yli viiteen kilsaan. Virittämistä voidaan suorittaa koukkukokoa vaihtamalla, jolloin pienemmällä koukulla puikkelehtiva uinti tulee jo pienemmällä nopeudella. Ja sitten, kun jätetään vielä toinen koukkurengas pois, Magnumin uinti lähtee puikkelehtiin vieläkin hitaammassa vauhdissa. Ari kertoi myös, että koukun asennolla pellissä on myös merkitystä. Hän kertoo aina laittavansa koukun niin, että juotettu haara koukusta tulee pellin koveralle puolelle elikkä ns.lusikankuppia vasten. Tällä on merkitystä pellin tasapainoon ja näin ollen myös uintiin. Mikäli koukku on "väärinpäin", on uinti monotonisempaa, ei niin elävää.

Tämän jälkeen oli sitten mahdollista ostaa peltirasiat täyteen. Paikalla oli myös paljon uistelucuppeja voittanut Jari Kostamo, joka kertoi Magnumin käytöstä hauenuistelussa ja kertoi myöskin ottiväreistä. Lisäksi Tiuran teipit ja blancopellit olivat käytettävissä ja siellä sai jokainen päästää luovuuden valloilleen. Kenties siellä syntyi "the ottipeli", sen aika näyttää.

Tästä ilta eteni siirtymisellä saunatiloihin, jossa kalamiehet jatkoivat verkostoitumisen merkeissä saunoen ja nauttien iltapalasta. Keskustelu oli illan aikana vilkasta ja karttojakin katseltiin ja toisille ottipisteitä kertoiltiin. Näin ollen tärkeä osa tätä kalamiesillan -ohjelmaa tuli myös toteutetuksi.

Oikein paljon kiitoksia kaikille osallistujille ja varsinkin Arille, joka tämän illan järjesti. Ensi vuonna sitten on taas Raahen vuoro ja allekirjoittanut lupasi ottaa vastuulleen illan järjestämisen. Näissä merkeissä siis jatketaan vuoden päästä...