Kalamies ilta

Sain Vetouistelulehden Jukalta luvan artikkelin julkaisuun, joten tässäpä on, mitä kalamiesillassa tapahtui:

Perämeren lohenuistelijat kokoontuivat jälleen Kalamiesiltaan

Jälleen oli keväisen kalamiesillan aika. Nyt jo neljäs kalamiesilta järjestettiin tällä kertaa Raahessa, josta kaikki kolme vuotta sitten alkoi. Tässä välissä oltiin kokoonnuttu Kokkolassa ja Oulussa, laajalta alueelta kun kerran olemme. Kalamiesiltoihin osallistujia on ollut Oulun ja Pietarsaaren väliltä ja siitä sisämaahan jonkun matkaa.

Tällä kertaa sain kaveriksi kovan luokan kalamiehen, Kostamon Jarin, kun hänellä oli kontakteja Raymarinen suuntaan. Toimiihan hän itse myös noiden tuotteiden esittelijänä ja asentajana. Jarin ansiosta saimme paikalle ”pääpuhujaksi” Jukka Salosen Raymarine Finlandilta eli ns. pääkonttorilta. Tästä oli hyvä lähteä tekemään ohjelmarunkoa illalle.

Illan aloitus, tiimin kippari kertoo illan ohjelmasta

Kalamiesillan koittaessa puhalsi tuuli mereltä, joka parin sadan metrin levyistä jääkenttää lukuunottamatta oli täysin sula. Mutta onneksi sisällä oli lämmintä. Kalamiesilta alkoi allekirjoittaneen alkusanoilla. Tässä osiossa mainittiin myös Raahen lohitreffit, jotka järjestetään kesäkuussa. Tämän jälkeen annettiin lyhyehkö puheenvuoro Kokkolan vetouistelijoiden edustajalle Juha Hasselille, joka kertoi Finnmaster Lohikuninkuus -kisasta, aikataulusta ja tietysti heitti myös osallistumishaasteen kalamiesillan osallistujille.

Kokkolan Vetouistelijoiden Juha Hassel kertoo Kokkolan lohenuistelukisasta

Varsinainen ohjelma alkoi sillä, että yksi illan mahdollistaneista yrityksistä, paikallisen Raahen Motocafé Oyn Ville Koutonen kertoi aluksi omasta toiminnastaan ja hänen edustamistaan merkeistä, joita löytyikin monipuolisesti mönkkäreistä moottorisahoihin ja tietysti eniten kiinnostavat, veneet AMT, Silver ja Faster, sekä perämoottoreista Honda. Nyt Ville oli sitten päättänyt satsata myös vene-elektroniikaan ja näin halusi tehdä itsensä tunnetuksi alueen uistelijoille, jotka suurimmassa määrin ovat vene-elektroniikan suurkuluttajia. Ville löi lähtiessään pöytään kalamiesiltaan osallistuneille sellaisia tarjouksia Raymarinen kaikuplottereista ja pilotista, että jos vain vähänkään oli miettinyt ostamista, niin nyt oli sen paikka. Hinnat oli painettu Raymarinen kanssa yhteistyössä todella alas.

Raahen Motocafén Ville Koutonen kertoi toiminnastaan.

Sitten lauteille astui Jukka Salonen Raymarine Finlandilta. Jukka piti monipuolisen esityksen, kertoen Raymarinen uusimmista malleista ja elektroniikan hyväksikäyttämisestä uistelussa, sekä vastaillen esityksen aikana tulleisiin kysymyksiin. Kaverina hänellä oli Jari, joka välillä kertoi myös omakohtaisia kokemuksia. Jukka kertoi, että tällä hetkellä on kaikukuvan tarkkuus ja koneiden tehot niin korkealla, että aina vaan pienempiä kaloja pystytään erittelemään ja kuvaamaan näytölle. Tämä tietysti auttaa siinä, että päästään tutkimaan syöttikalaparvia ja siitä erottelemaan ne isot, jotka sitä ovat harventamassa. Tarkemman esittelyn sai Dragonfly Pro -kaikuplotterit, joissa on jo pienemmissäkin malleissa sisäänrakennettu wifi, jolla kaikukuva saadaan langattomasti siirrettyä lähes mihin vain mobiililaitteeseen. Mobiililaitteella pystyy myös muokkaamaan Dragonflyn asetuksia ja vaikkapa katsomaan kaikukuvan historiaa. Jukka näytti lisäksi kuvakaappauksia, jotka käyttäjät olivat ottaneet tositilanteessa. Näistä oli nähtävissä, että kaikukuvan tarkkuus ja selkeys on tässä muutaman vuoden sisällä mennyt eteenpäin valtavasti kaikuluotainten kehittyessä, viimeisimpänä chirp-tekniikan tullessa. Ja mikä mukavinta, näitä hienoja ominaisuuksia löytyy jo myös halvemmissakin malleissa vakiona.

Raymarine Finland Oy:n Jukka Salonen oli saapunut paikalle esittelemään Raymarinen kauden uutuuksia ja kertoi samalla, miten uistelussa voidaan käyttää hyväksi vene-elektroniikkaa. Apuna hänellä oli Jari Kostamo.

Jukka esitteli lisäksi Raymarinen EV-100 pilotin. Hän kertoi, että sen asennus on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Mm. suuntaa antavan anturin paikka veneessä on melkein vapaasti valittavissa, kunhan vain se on vaakatasossa ja anturissa oleva valopiste osoittaa suoraan menosuuntaan. Ja mikä helpointa, ei sitä tarvitse kalibroida laisinkaan. Anturi on suojattu siten, ettei veneessä olevien magneettikenttienkään pitäisi haitata anturin toimintaa.

Tiuran peltipaja oli auki

Jukan jälkeen oli vuorossa Ari ”Sir Frank” Tiuran vuoro lyhykäisesti kertoa tämän vuoden uutuuksista ja saimme samalla esimakua tulevista väreistä, joista parhaat tulevat kauppoihin myyntiin 2016. Ari olikin aikamoisen pinon loihtinut uusia, houkuttelevan värisiä uistimia. Suurimpana mielenkiintoa herättävänä oli testattavat fosfori- ja UV-värit, joiden tehokkuutta lohenpyynnissä päästään kokeilemaan. Ari kertoi, että Magnumilla on saatu viime vuonnakin hyvin kalaa. Tästä esimerkkinä Kokkolan vetouistelijoista paikalle tullut Hannu Löfbacka kertoi, että hänelle viisi ylöstullutta ja jokunen irtipäässytkin lohi Kokkolassa tuli kupari -taustalla olevalla Magnumilla. Ja kuten viime vuonnakin kalamiesillassa, oli osallistujilla mahdollisuus ”puhtaille pohjille” itse teipata uistimia ”omannäköiseksi” tai juuri sellaiseksi ”mitä olen aina halunnut”. Ja monenlaista uutta väriä tulikin, ja jos oikein hyvin käy, niistä jostakin voi tulla uusi Ruotsinlippu tai Popcorn. Kunhan vain lohikausi pääsee vauhtiin, päästään kokeilemaan, onko näissä uusissakin väreissä taikaa.

Ari "Frank Tiura" Yliollitervo kertoili kauden uutuuksista ja tulevista jutuista

Peltejä oli joka lähtöön

Arin vielä kertoessa ja esitellessä uutuuksia, oli ruuan aika. Vihiluodon kala Tupokselta oli tehnyt maittavan lohikeiton, johon kyytipojaksi oli mukaan tullut graavilohta ja heidän erittäin hyväksi kehuttua (jota se myös allekirjoittaneen mielestä oli) saaristolaisleipää. Juotavaakin oli tarjolla, muttei siitä sen enempää. Ruoka teki hyvin kauppansa ja tämän jälkeen olikin savusaunan aika, sillä siellähän ne parhaat jutut tulee. Ja siellä sitten käytiin läpi mennyttä kautta ja tulevaakin, kalastettiin jonkin verran, mutta mikä tärkeintä, verkostoiduttiin eli uusia tuttuja tuli taas kerran.

Myöskin savusauna lämmitettiin

Omakohtaisesti tämä wifi oli illan ”the juttu”. Voisin itse käyttää sitä hyväksi niin, että veneeni takaosassa olisi tällainen Dragonfly Pro, josta sitten kaikukuva siirretään esimerkiksi 7- tai 10-tuumaiselle tabletille plotterin viereen kuskin katsottavaksi. Hankintalistalle pääsi myös Navionicsin + karttakortti. Kortti tuli tyhjänä korttina ja siihen Navionicsin sivuilta ladattiin sellaiset alueet, mistä tuntuu tarvitsevan karttaa. Ja tältä alueelta saa myös SonarCharts'in eli kalastuskartan, jonka Jukka myös esitteli. Tuossa kartassa on sitten sen verran paljon tiheämmässä syvyyskäyriä, että oikein hämmästytti ja tutuiltakin paikoilta avautui ihan erilainen näkymä. Mutta nämä käyräthän ovat laskennallisesti tehtyjä, mutta pikku hiljaa käyrien paikat tarkentuvat, jos kaikki uistelijat tallentaisivat jälkensä tuonne serverille. Tämän jälkeen meillä olisi todella tarkkoja karttoja monesta paikasta. Eikä siis ihme, että porukka kävi tarkemmin tutkimassa tuota Raymarinen A78 -mallia, jossa tuo kartta oli. Taisipa joku koneelta löytää myöskin Jarin ottipisteitä, jotka varmasti olivat mieleen. Tuohon vielä kun laittaa uudemman kaiun, esimerkiksi juuri tällaisen Dragonfly -kaikuplotterin, voi sillä tallentaa kaiun mittauksia ja sitten viedä ne Navionicsin sivun kautta heidän palvelimelle Community Chart'iksi. Noin viikon jälkeen voi laittaa kortille aina vain tarkemman kartan, johon ovat omat mittauksetkin tulleet tarkempina syvyyskäyrinä. Tuon jäljen pystyy tallentamaan myös vanhemmistakin plottereista, ainakin omasta Lowrancen gen1 hds:stä jäljen sai siirrettyä muistikortille. Siirto Navionicsille ja noin viikon päästä tuli sitten linkki, jolla pystyi katsomaan google earthista, missä oltiin pyöritty. Valitettavasti meri on lakiteknisistä syistä pois laskuista eli sieltä ei tällaista virallista karttaa saa.

Nyt viikon em. karttaa käyttäneenä on huomannut, että käyrät on tosiaan laskettuja eli ei aina ihan kohdillaan, mutta siitä ne tarkentuu. Mutta kun katsoi kalapisteet ”uudella” pohjalla, niin alkoi tulla selvyyttä siihen, miksi jostain paikasta on kalaa tullut, vaikkei aiemmin siinä karttakuvassa mitään erikoista ollutkaan, vain pelkkä syvyys numeroina. Tämä siis syvemmässä vedessä. Nyt siinä, mistä kala oli tullut, paikalla näkyi patti tai penkkaa.

Haluan tässä lopussa vielä kiittää kaikkia osallistuneita ja tietysti illan mahdollistaneita Villeä Raahen Motocafé Oy:stä, Jukkaa Raymarine Finland Oy:stä, Tiura-uistimen Aria ja tietysti Jari Kostamoa, joka oli enemmän kuin suureksi avuksi tässä. Te kaikki teitte illasta onnistuneen.